Seurantatutkimus BBAT-intervention vaikutuksista liikkeen laatuun, PTSD-oireisiin ja liikekokemukseen

PTSD-oireita ovat muun muassa kipu, lihasjännitys ja muut fyysiset tuntemukset. Fyysiset oireet ovat usein syynä fysioterapiakäynnille. Tässä tutkimuksessa katsottiin Basic Body Awareness Therapyn vaikutuksia jälkitraumaattisen stressioireyhtymän oireisiin. Tutkimus oli pääasiassa määrällinen, mutta siinä hyödynnettiin myös laadullisia menetelmiä, kuten puolistrukturoitua haastattelua.

Tutkimukseen valikoitui alustavasti 18 henkilöä, joista 13 lopulta osallistui tutkimukseen. Osallistujat olivat kaikki täysi-ikäisiä ja saaneet PTSD-diagnoosin. Trauman syyt vaihtelivat onnettumuudesta seksuaaliseen, fyysiseen ja henkiseen hyväksikäyttöön, raiskaukseen, lähiomaisen äkilliseen kuolemaan, ryöstöön, lääketieteelliseen leikkaukseen sekä traumaattiseen vapauden riistoon. Aikaa traumaattisesta tapahtumasta oli 1 – 34 vuotta. Osallistujilla oli oireina muun muassa ahdistuneisuutta, univaikeuksia, kipua, hengitysongelmia ja lihasjännitystä.

Interventiona oli kaksitoista BBAT sessiota (50 min kerran viikossa). BBAT-kerrat sisälsivät enimmäkseen yksinkertaisia liikkeitä makuulla, istuen, seisten ja kävellen. Ne sisälsivät myös aina kymmenen minuutin mittaisen reflektiotuokion sessiossa nousseista kokemuksista. Huomiota kiinnitettiin turvallisen ja luottavaisen ympäristön luomiseen. Myös kotiharjoittelun tärkeyttä painotettiin.

Tuloksia seurattiin alkutilanteeseen nähden sekä suoraan intervention jälkeen että vuoden kuluttua interventiosta. Arvion tehneet fysioterapeutit olivat aina samat ja riippumattomia, eli he tekivät vain arviota, eivätkä ohjanneet interventiota. Kehokokemusta ja liikettä mitattiin Body Awareness Scale Movement Quality and Experience -testillä (BAS MQ-E), kipua mitattiin VAS-mittarilla, ja PTSD-oireita mitattiin Impact of Event Scale-Revised (IES-R) -mittarilla.

Interventiolla todettiin olevan vaikutusta liikkeen laadun ja kehokokemuksen paranemiseen välittömästi intervention jälkeen. Myös vuoden jälkeen oli nähtävissä parannusta alkutilanteeseen nähden BAS MQ-E -mittarin eri osa-alueilla.

Osallistujilla ei ollut alkutilanteessa voimakkaita kipuoireita, joten välittömät vaikutukset eivät myöskään olleet merkittäviä. Vuoden kuluttua kiputuntemukset olivat kuitenkin yleisesti vähentyneet.

PTSD-oireet olivat sen sijaan osallistujilla korkealla alkutilanteessa. Intervention jälkeen yhdeksän osallistujaa sai alle PTSD-oireistosta kertovan tuloksen IES-R -testissä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että BBAT-harjoitukset vaikuttivat kivun kokemukseen ja paransivat liikkeen laatua sekä kehotietoisuutta, mutta myös lisäsivät kykyä säädellä tunteita.

Kirjoittajat toteavat, että aiheesta tarvitaan vielä satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, jotta tuloksiin saadaan enemmän varmuutta. Tutkimuksen otos on suhteellisen pieni, eikä siinä käytetty verrokkiryhmää, mikä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Kirjoittajat toteavat myös, että osallistujilla oli samalla meneillään muita hoitomuotoja, joten BBAT:n vaikutusten eristäminen on hankalaa. Tutkimus tarjoaa kuitenkin lupaavan pohjan jatkotutkimukselle.

Alkuperäinen artikkeli: Blaauwendraat, C., Berg, A., & Gyllensten, A. (2017). One-year follow-up of basic body awareness therapy in patients with posttraumatic stress disorder. A small intervention study of effects on movement quality, PTSD symptoms, and movement experiences. Physiotherapy Theory and Practice, 33(7), 515.